Ratkomon kehittäjät:
luokanopettaja, psykoterapeuttiopiskelija Susanna Heikura ja erityisopettaja Anna-Maija Leinonen

Hanketta ovat olleet testaamassa ja tukemassa: koulukuraattori Johanna Pesälä, luokanopettajat Pirjo Törmälä ja Janne Pennanen.

Malli on saanut Pohjoisen tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkostolta stipendin (3500e) mallin lanseeraamiseen valtakunnallisesti
.

Mallia on esitelty Rovaniemellä 29-30.9.2011 Opettajuus ja tukitoimien kehittäminen foorumissa

ja Byskerydin yliopistolla Drammenissa Norjassa 21-23.11

Sai Väyrynen, 2012, Lapin yliopisto; Kuntokoulu raporttissa mainitsee mallin uudeksi tavaksi ratkoa asioita ratkaisukeskeisesti.

Vanhempien ja lasten kokemuksia:

–  Hienoa, että kaikki olivat halukkaita hakemaan erilaisia keinoja, miten riitoja pystyttäisiin vähentämään, esim.  kännykkäviestin vähentäminen

–  Lapsi 1: OPimme ainakin sen, että ei aina kannata mennä tulkitsemaan toisten tekemisiä/kirjoituksia siten, että on suuttunut, tai enää olla kavereita, jos ei sillä hetkellä oteta leikkiin mukaan. Tärkeänä pidin sitä, että lapset, sekä aikuiset saivat ilmaista omia tuntemuksiaan sekä yhdessä haettiin ratkaisuja siihen, miten kaikilla olisi kiva olla koulussa ja kenelläkään ei olisi paha mieli. Mielestäni oli hyvä, että yhdessä käytiin riitoja läpi ja sovittiin, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Oppilaasta oli kiva huomata, että koulukuraattorikin oli sellainen aikuinen, jolle voi mennä juttelemaan. Oli kiva, että ikäville asioille oikeasti haluttiin tehdä jotain.

–  Vanhempi 1  mielestä palavereilla oli selvästi positiivinen vaikutus siihen, että lapsilla on mennyt tosi kivasti, ja jos joitakin erimielisyyksiä on ollut, he ovat yhdessä pystyneet omin päin selvittämään niitä.

–  Vanhempi 2: Meillä on ollut tosi rauhallista viime kevään istuntojen jälkeen. Mitä pieniä ristiriitoja on tullut, niin lapset ovat hienosti ratkoneet asiat keskenään. Istunnoista minulla on pelkästään hyvää sanottavaa; sai taas todeta, että puhuminen auttaa ja tytöt saivat hyviä välineitä riitojen käsittelyyn. Minun mielestäni oli hyvä, että kaikki vanhemmat olivat paikalla; sai kuulla heidän mielipiteet ja näkemykset asiasta. Lapset ovat oppineet jakamaan kaverit; ei tule enää riitoja esim. Siitä, että kuka on ehtinyt kysyä, eikä tehdä enää kaverivarauksia viikkojen päähän. Lapseni on oppinut luottamaan itseensä ja kaverisuhteisiinsa. Hän tykkää monesti kulkea ihan yksinkin kouluun, eikä käydä enää kilpajuoksua kaverin luo. Toivotaan, että tämä tilanne pysyy ennallaan.

–  Lapsi2 : Minun mielestä on ollut apua istunnoista, kun on sanottu suoraan ja tunnustettu kaikki valheet tai mitä kielenpäällä on ollut. Kuiskiminen on vähentynyt ja jos jotain tärkeää asiaa, niin sanotaan koulun jälkeen. Ja, kun sanotaan aina suoraan.

–    Vanhempi3: mielestäni oli hyvä, että keskustelut käytiin ja kaikki vanhemmat kutsuttiin paikalle. Asian esille nostamisella oppilaiden toiminnalle saatiin stoppi ja lapset miettimään asioita. Näin hyvänä asiana, että palavereita pidettin useita, sillä näin asioille saatiin jatkumo ja lapset ymmärtämään, että toimintatapojen täytyy muuttua. Yksi palaveri ei välttämättä olisi hyödyntänyt niin paljoa. Palavereissa kaikki eivät varmasti rohjenneet todellisia mielipiteitä ilmaisemaan, mutta kokoontumiset olivat kuitenkin hyviä ja edesauttoivat kiusaamisen vähentymistä. Kuraattorin läsnäoloa hieman mietin. Ymmärrän, miksi hän oli paikalla, mutta koen, että hän jäi vähän ulkopuoliseksi. Hän ei tunne oppilaita entuudestaan.

– Oppilas 3: Emme ole enää niin ilkeitä toisillemme kuin ennen. Oli hyvä, kun pidimme palavereita. Olen oppinut palavereiden ansiosta kiinnittämään enemmän huomiota kavereihin ja heidän mielialoihin. Jos joku on allapäin ja yksin, huolestun ja menen kysymään, mikä toisella on. Jos kaverilla on paha mieli, niin minullakin on helposti paha mieli. Aikuisten mukanaolo jännitti; ei uskaltanut aina sanoa kaikkea mitä olisi halunnut ja mitä oli mielen päällä. Oppilas kokee, että kaikki eivät olleet aina rehellisiä palavereissa.

Koulukuraattori mukana Ratkomossa

Kuraattorin läsnä olo Ratkomossa oli ja on jatkossakin mielestäni tärkeä. Ratkomossa pyritään löytämään lasten kanssa ratkaisua tilanteeseen ja on tärkeää että meitä aikuisia on useasta ammatillisesta näkökulmasta tarjoamassa mahdollisuutta jakaa tunteita ja mielipiteitä turvallisesti yhteisissä tapaamisissa. Koulukuraattorina saan mahdollisuuden havainnoida lasten tunteita ja löytämään ne jotka ovat tunteiden tasolla kokeneet tilanteen voimakkaammin. Näin ollen tarjoan  mahdollisuutta  luoda minuun kontaktia mahdollista myöhempää kanssa käymistä varten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Koulukuraattori on palavereissa mukana omasta ammatillisesta viitekehyksestä. Koulukuraattori tuo palavereihin oman ammatillisen osaamisensa.

Ratkomon kaltainen työskentelytapa antaa minulle paljon tietoa lasten sosiaalisista suhteista. Se tuo lasten oman äänen ja kokemuksen esille. Vanhempien läsnäolo antaa lisä tietoa siltä osin mitä lapsi ei osaa itse sanoittaa taustalla olevista asioista ja ilmiöistä. Koulukuraattorin tehtävä on myös luonnollisesti kohdata lapsi kouluarjessa ja kysellä kuulumisia tapahtumiin liittyen. Näin jälkiseuranta on myös kaikkien vastuulla.