RATKOMO (kehittäjät luokanopettaja, psykoterapeutti opiskelija Susanna Heikura ja erityisopettaja Anna-Maija Leinonen, Hepolan koulu, Kemi)

 ” Muutos on olemassa vasta, kun joku huomaa sen”

Ratkaisukeskeinen, kodin, oppilaan, moniammatillisten yhteistyömuoto: Mallin olemme kehittäneet työn ohessa ja uskomme vahvasti sen toimivuuteen valtakunnanallisesti.

-                  kehitelty malli pitkäkestoisiin lasten ja nuorten välisiin ongelmatilanteisiin koulussa

-                  mallin lähtökohdat: se on tulevaisuussuuntautunutta, ongelmat tavoitteistetaan

                               tasavertainen, vanhemmat ja lapset mukana,

               pitkäkestoista; tapaamisia 3-5 kertaa, kaikki tulevat kuulluksi,

               puheenjohtaja ja kirjaaja erikseen.

-                  mallissa merkityksellistä hyvän ilmapiirin ylläpitäminen keskusteluissa

-                  ratkaisu syntyy yhteistyön voimin; yllättävät ratkaisut, usein

ratkaisijoina asianosaiset itse à motivaatio muutokseen

-                  tuloksellista; tuettua, seurannat, ansionjako,

-                  tapaamisissa sovitut vastuualueet; tehtävät kaikille;vastuunotto

TAPAAMINEN

-                  Luokanopettaja kutsuu koolle vanhemmat, oppilaat, moniammatillisen tiimin; koulukuraattori, erityisopettaja,

puheenjohtaja, kirjaaja, koulupsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja

-                  Tapaaminen alkaa tilanteen kuvauksella: luokanopettaja/ luokanvalvoja kertoo. Tämän jälkeen lyhyt kierros, jossa jokainen läsnäoleva kuvaa tilanteen omasta lähtökohdastaan.

-                  Periaate: samat kysymykset kysytään jokaiselta läsnä olevalta aina.

-                  Ongelman tavoitteistaminen; ongelma käännetään myönteiseksi tavoitteeksi; luodaan kuva, että ollaan jo menossa kohti tavoitetta, oli tilanne kuinka ongelmallinen hyvänsäà luodaan usko onnistumiselle

-                  Mitä hyvää jo on tavoitteen suhteen nykytilanteessaà yksilöllisten voimavarojen käyttöönotto

-                  Mikä olisi hyvä tavoite tälle keskustelulle; kysymyskierros..” Jotta voisit lähteä hyvillä mielin tästä tapaamisesta, mitä pitäisi tapahtua?”

-                  Sovitaan vastuutehtävätà tehtävät syntyvät usein spontaanisti

vuorovaikutuksen myötä, yhteistuumin

-                  Sovitaan uusi tapaaminen, kiitetään osallistumisesta ja yhteistyöstä

-                  Ensimmäinen tapaaminen kestää yleensä 1, 5-2 tuntia.

-                  Jatkossa tapaamiset kestävät 1-1,5 tuntia.

TÄRKEÄT KYSYMYKSET…

-                  Tapa kysyä, puhua ja keskustella merkityksellistä; se ohjaa tilannetta joko tulevaisuuteen, tai väärässä tapauksessa syyllisten hakemiseen, ongelmien pyörittelyyn.

-                  Erittäin tärkeää positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen

-                  1. kysymys: Kuvaa tilanne, mikä se on sinun tuntuman mukaanàkuulluksi tuleminen, kokemuksen jakaminen

-                  2. kysymys: Mikä olisi hyvä tavoite?--> ongelman kääntäminen tavoitteeksi. Mitä pitäisi tapahtua, jotta lähtisit tästä keskustelusta hyvällä mielin kotiin?

-                  3.kysymys: Mitä hyvää on jo nyt tällä hetkellä olemassa, jotta tavoite saavutetaan?--> uskon luominen onnistumiselle

-                  4. kysymys: Mitä sinun pitäisi osaltasi tehdä, jotta tavoite saavutettaisiin?--> vastuuttaminen, vastuunotto, mahdollinen tehtävä

-                  5. Mitä hyötyä tavoitteen ratkaisemisesta olisi sinulle, teidän perheelle jneà hyötyjen kartoittaminenàmotivaation lisääminen

-                  Kiitosten antaminen ja uskon vahvistaminen seuraavaa tapaamista varten.

-                  Tapaaminen raportoidaan ja kaikki asianosaiset saavat senà hyvä pohja seuraavaa tapaamista varten, jonka pohjalta jatketaan keskustelua

-                  Mahdollinen palautekyselyà miten keskustelu sujui, saitko mahdollisuuden sanoa, mitä tunsit, koit; tulitko kuulluksi, olitko tyytyväinen keskusteluun.

VETÄJÄN VASTUU..

-                  Vetäjäpari: toinen vetäjistä kirjaa, toinen pääsääntöisesti ohjaa keskusteluaà tukea toisille

-                  Luokanopettajan/ luokanvalvojan vastuulla koollekutsuminen,  tilanteen kuvaus, vastaaminen kysymyskierroksilla osana ryhmää

-                  Vetäjillä päävastuu; tilanteen koossapitäminen, kysyminen, positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen, yllättävien tilanteiden, ratkaisujen ”poimiminen”, luovuus, tehtävien jako yhdessä tiimin kanssa.

-                  Riskinottokyky: pitää uskaltautua heittäytyä vaikeaan tilanteeseen ja luottaa onnistumiseen, takapakkejakin tulee, mutta suunta aina tulevaisuuteen päin.

-                  Halu käyttää aikaa; sillä ratkaisut löytyvät, kun sitoudutaan pitkäkestoisesti, vuorovaikutuksellisesti niitä yhdessä työstämään.

TOINEN TAPAAMINEN…

-                  Tapaamiskerroilla istutaan aina pyöreän mallin mukaisesti, niin, että kaikki läsnäolijat näkevät toisensa

-                  Luetaan ensimmäisen tapaamisen raportti, jonka pohjalta lähdetään kartoittamaan tätä hetkeä..

-                  Tapaamisvälit ovat mielellään 2-3 viikon välein, miten yhteinen aika saadaan sovittua.

-                  kysymys: Mikä on nyt muuttunut paremmaksi viime tapaamisesta?

-                  kysymys: Mikä on auttanut sinua tavoitteen saavuttamisessa?

-                  kysymys: Mistä olet hyötynyt; mahdollisten tehtävien arviointi; onko annetuista, sovituista työkaluista ollut hyötyä.. jos on, niitä jatketaan, jos ei, mietitään uusia työkaluja käyttöön..

-                  kysymys: Mistä esim. sinun vanhempasi huomaavat, että asiat ovat nyt paremmin? Mistä opettaja huomaa, että edistystä on tapahtunut? Mistä ystäväsi huomaa hyvän muutoksen tilanteessa?

è   uskon vahvistaminen onnistumiseen.

-                  Missä olet menossa nyt, jos arvioit 0 – 10 välillä edistymistä: missä olit viime tapaamisella, missä olet nyt? Mitä hyvää on tapahtunut tässä välissä? jos 0= todella huono tilanne, 10= tavoite on saavutettu; lukusuora, johon merkitään lähtötilanne ja kuinka edetään keskustelujen myötä.

-                  Hyväksi havaittujen keinojen käyttämistä jatkossakin; huonot keinot pois  käytöstä, tilalle uusia keinoja. Keinot ovat myös henkilökohtaisia; toisia auttaa yksi, jotain muuta voi auttaa toisenlainen tekeminen tai juttu.

-                  Kiitetään hyvästä työstä kohti tavoitetta ja sovitaan seuraava tapaaminen

-                  Cooperin kehittämishankemallin (2006) mukaan on olemassa kaikissa prosesseissa käynnistyminen, ymmärtämyksen hakeminen ja asioiden kirkastuminen. Ratkomon ideat vastaavat pitkälti samaa ajatusmaailmaa; molemmissa malleissa korjaamiset tapahtuvat matkalla. Molemmissa ajatusmalleissa tarkkaa suunnittelua ei tehdä, koska tällä estetään yllättävät ratkaisut ja vaihtoehdot.

LÄHTÖKOHTAISIA ONNISTUMISEEN JOHTAVIA JUTTUJA..

-                  Kun alkaa näyttämään siltä, että toivottu tulos alkaa olla saavutettu.. Hyvin tärkeää on tässä tilanteessa silti muistutetaan jokaista, että seurantaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa hyvän jatkuminen..

-                  Usein silloin, kun tavoite häämöttää lähellä, vanhemmat ja lapset alkavat reagoida ja kysyä, miksi meidän pitää vieläkin tavata, mehän olemme saavuttaneet jo tavoitteen..

-                  Muistuta vanhempia ja lapsia siitä, että jotta tavoiteltu tilanne pysyisi ennallaan meidän tulee vielä tavata ja seurata, ja ennen kaikkea varmistaa hyvän jatkuminen..

-                  Usein toisen tapaamiskerran jälkeen tilanne on huomattavasti parantunut ja tavoite näennäisesti jo saavutettu.

-                  Jos näyttää hyvältä, niin voidaan sopia ns. viimeinen tapaaminen, jossa jatketaan toisen tapaamisen raportin lukemisella ja käydään kysymyskierros; missä mennään? Mietitään myös, mikä on muuttunut saavutetun tuloksen myötä? Mitä hyvää tavoitteen ratkaiseminen on tuonut?

-                  On silti myös jatkettava vastuuttamista ja varautumista takapakkeihin.. miten toimitaan jatkossa, jos ongelma uusiutuu? Mitä siitä seuraa asianosaisille?

-                  On tehtävä ns. turvallisuussuunnitelma takapakkeja varten; sisältää keinot, mitä tehdään ongelman uusiuduttua; jokaisella läsnä olevalla on omat keinonsa, joista puhutaan viimeisellä tapaamiskerralla.

-                  Viimeisessä tapaamisessa tärkeää on kiittäminen yhteistyöstä, avoimuus, ehkä palkitseminen yhteisellä mehu/kahvihetkellä.

-                  Ansionjakoà osoitettaan kiitos vanhemmille: Ilman teidän asiantuntemusta emme olisi näitä ongelmia saaneet ratkaistuiksi J

YDINKOHTIA…

-                  Luottamus syntyy tasavertaisella suhtautumisella kaikkiin; kaikki olemme täällä, jotta pääsisimme yhteiseen tavoitteeseen

-                  Kuunteleminen; kuulluksi tuleminen

-                  Lopputulos syntyy vuorovaikutuksessa, kuin keinot myös; valmiita vastauksia ei ole etukäteen..TÄRKEÄ!

-                  Tavoiteaikaa ei ole, mutta muuttuneeseen lopputulokseen pyritään.

-                  Tapaaminen on luova prosessi, johon on uskallettava heittäytyä

-                  Se edellyttää ainoastaan rohkeutta tulla, epäonnistuakin, mutta ennen kaikkea luottamusta hyvään huonossakin tilanteessa. Uskoa ei saa menettää; epävarmuuden sietämistä

-                  Aitoa dialogia

-                  tasa-arvoista

-                  sitoutumista

-                  kompromissien tekemistä; kompromissi ei ole häviämistä

”If you change the name you change the game”