
RATKOMO (kehittäjät luokanopettaja, psykoterapeutti opiskelija Susanna Heikura ja erityisopettaja Anna-Maija Leinonen, Hepolan koulu, Kemi)
” Muutos on olemassa vasta, kun joku huomaa
sen”
Ratkaisukeskeinen,
kodin, oppilaan, moniammatillisten yhteistyömuoto: Mallin olemme kehittäneet työn ohessa ja uskomme vahvasti sen toimivuuteen valtakunnanallisesti.
-
kehitelty
malli pitkäkestoisiin lasten ja nuorten välisiin ongelmatilanteisiin koulussa
-
mallin
lähtökohdat: se on tulevaisuussuuntautunutta, ongelmat tavoitteistetaan
tasavertainen, vanhemmat ja lapset mukana,
pitkäkestoista;
tapaamisia 3-5 kertaa, kaikki tulevat kuulluksi,
puheenjohtaja
ja kirjaaja erikseen.
-
mallissa
merkityksellistä hyvän ilmapiirin ylläpitäminen keskusteluissa
-
ratkaisu
syntyy yhteistyön voimin; yllättävät ratkaisut, usein
ratkaisijoina
asianosaiset itse à
motivaatio muutokseen
-
tuloksellista;
tuettua, seurannat, ansionjako,
-
tapaamisissa
sovitut vastuualueet; tehtävät kaikille;vastuunotto
TAPAAMINEN
-
Luokanopettaja
kutsuu koolle vanhemmat, oppilaat, moniammatillisen tiimin; koulukuraattori,
erityisopettaja,
puheenjohtaja,
kirjaaja, koulupsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja
-
Tapaaminen
alkaa tilanteen kuvauksella: luokanopettaja/ luokanvalvoja kertoo. Tämän
jälkeen lyhyt kierros, jossa jokainen läsnäoleva kuvaa tilanteen omasta
lähtökohdastaan.
-
Periaate:
samat kysymykset kysytään jokaiselta läsnä olevalta aina.
-
Ongelman
tavoitteistaminen; ongelma käännetään myönteiseksi tavoitteeksi; luodaan kuva,
että ollaan jo menossa kohti tavoitetta, oli tilanne kuinka ongelmallinen
hyvänsäà luodaan usko onnistumiselle
-
Mitä
hyvää jo on tavoitteen suhteen nykytilanteessaà yksilöllisten voimavarojen käyttöönotto
-
Mikä
olisi hyvä tavoite tälle keskustelulle; kysymyskierros..” Jotta voisit lähteä
hyvillä mielin tästä tapaamisesta, mitä pitäisi tapahtua?”
-
Sovitaan
vastuutehtävätà tehtävät
syntyvät usein spontaanisti
vuorovaikutuksen
myötä, yhteistuumin
-
Sovitaan
uusi tapaaminen, kiitetään osallistumisesta ja yhteistyöstä
-
Ensimmäinen
tapaaminen kestää yleensä 1, 5-2 tuntia.
-
Jatkossa
tapaamiset kestävät 1-1,5 tuntia.
TÄRKEÄT
KYSYMYKSET…
-
Tapa
kysyä, puhua ja keskustella merkityksellistä; se ohjaa tilannetta joko
tulevaisuuteen, tai väärässä tapauksessa syyllisten hakemiseen, ongelmien
pyörittelyyn.
-
Erittäin
tärkeää positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen
-
1.
kysymys: Kuvaa tilanne, mikä se on sinun tuntuman mukaanàkuulluksi tuleminen, kokemuksen jakaminen
-
2.
kysymys: Mikä olisi hyvä tavoite?--> ongelman kääntäminen tavoitteeksi. Mitä
pitäisi tapahtua, jotta lähtisit tästä keskustelusta hyvällä mielin kotiin?
-
3.kysymys:
Mitä hyvää on jo nyt tällä hetkellä olemassa, jotta tavoite saavutetaan?-->
uskon luominen onnistumiselle
-
4.
kysymys: Mitä sinun pitäisi osaltasi tehdä, jotta tavoite
saavutettaisiin?--> vastuuttaminen, vastuunotto, mahdollinen tehtävä
-
5.
Mitä hyötyä tavoitteen ratkaisemisesta olisi sinulle, teidän perheelle jneà hyötyjen kartoittaminenàmotivaation lisääminen
-
Kiitosten
antaminen ja uskon vahvistaminen seuraavaa tapaamista varten.
-
Tapaaminen
raportoidaan ja kaikki asianosaiset saavat senà hyvä pohja seuraavaa tapaamista varten, jonka
pohjalta jatketaan keskustelua
-
Mahdollinen
palautekyselyà miten
keskustelu sujui, saitko mahdollisuuden sanoa, mitä tunsit, koit; tulitko
kuulluksi, olitko tyytyväinen keskusteluun.
VETÄJÄN
VASTUU..
-
Vetäjäpari:
toinen vetäjistä kirjaa, toinen pääsääntöisesti ohjaa keskusteluaà tukea toisille
-
Luokanopettajan/
luokanvalvojan vastuulla koollekutsuminen,
tilanteen kuvaus, vastaaminen kysymyskierroksilla osana ryhmää
-
Vetäjillä
päävastuu; tilanteen koossapitäminen, kysyminen, positiivisen ilmapiirin
ylläpitäminen, yllättävien tilanteiden, ratkaisujen ”poimiminen”, luovuus,
tehtävien jako yhdessä tiimin kanssa.
-
Riskinottokyky:
pitää uskaltautua heittäytyä vaikeaan tilanteeseen ja luottaa onnistumiseen,
takapakkejakin tulee, mutta suunta aina tulevaisuuteen päin.
-
Halu
käyttää aikaa; sillä ratkaisut löytyvät, kun sitoudutaan pitkäkestoisesti,
vuorovaikutuksellisesti niitä yhdessä työstämään.
TOINEN
TAPAAMINEN…
-
Tapaamiskerroilla
istutaan aina pyöreän mallin mukaisesti, niin, että kaikki läsnäolijat näkevät
toisensa
-
Luetaan
ensimmäisen tapaamisen raportti, jonka pohjalta lähdetään kartoittamaan tätä
hetkeä..
-
Tapaamisvälit
ovat mielellään 2-3 viikon välein, miten yhteinen aika saadaan sovittua.
-
kysymys:
Mikä on nyt muuttunut paremmaksi viime tapaamisesta?
-
kysymys:
Mikä on auttanut sinua tavoitteen saavuttamisessa?
-
kysymys:
Mistä olet hyötynyt; mahdollisten tehtävien arviointi; onko annetuista,
sovituista työkaluista ollut hyötyä.. jos on, niitä jatketaan, jos ei,
mietitään uusia työkaluja käyttöön..
-
kysymys:
Mistä esim. sinun vanhempasi huomaavat, että asiat ovat nyt paremmin? Mistä
opettaja huomaa, että edistystä on tapahtunut? Mistä ystäväsi huomaa hyvän
muutoksen tilanteessa?
è uskon vahvistaminen onnistumiseen.
-
Missä
olet menossa nyt, jos arvioit 0 – 10 välillä edistymistä: missä olit viime
tapaamisella, missä olet nyt? Mitä hyvää on tapahtunut tässä välissä? jos 0=
todella huono tilanne, 10= tavoite on saavutettu; lukusuora, johon merkitään
lähtötilanne ja kuinka edetään keskustelujen myötä.
-
Hyväksi
havaittujen keinojen käyttämistä jatkossakin; huonot keinot pois käytöstä, tilalle uusia keinoja. Keinot ovat
myös henkilökohtaisia; toisia auttaa yksi, jotain muuta voi auttaa toisenlainen
tekeminen tai juttu.
-
Kiitetään
hyvästä työstä kohti tavoitetta ja sovitaan seuraava tapaaminen
-
Cooperin
kehittämishankemallin (2006) mukaan on olemassa kaikissa prosesseissa käynnistyminen,
ymmärtämyksen hakeminen ja asioiden kirkastuminen. Ratkomon ideat vastaavat
pitkälti samaa ajatusmaailmaa; molemmissa malleissa korjaamiset tapahtuvat
matkalla. Molemmissa ajatusmalleissa tarkkaa suunnittelua ei tehdä, koska tällä
estetään yllättävät ratkaisut ja vaihtoehdot.
LÄHTÖKOHTAISIA
ONNISTUMISEEN JOHTAVIA JUTTUJA..
-
Kun
alkaa näyttämään siltä, että toivottu tulos alkaa olla saavutettu.. Hyvin
tärkeää on tässä tilanteessa silti muistutetaan jokaista, että seurantaa
tarvitaan, jotta voidaan varmistaa hyvän jatkuminen..
-
Usein
silloin, kun tavoite häämöttää lähellä, vanhemmat ja lapset alkavat reagoida ja
kysyä, miksi meidän pitää vieläkin tavata, mehän olemme saavuttaneet jo
tavoitteen..
-
Muistuta
vanhempia ja lapsia siitä, että jotta tavoiteltu tilanne pysyisi ennallaan
meidän tulee vielä tavata ja seurata, ja ennen kaikkea varmistaa hyvän
jatkuminen..
-
Usein
toisen tapaamiskerran jälkeen tilanne on huomattavasti parantunut ja tavoite
näennäisesti jo saavutettu.
-
Jos
näyttää hyvältä, niin voidaan sopia ns. viimeinen tapaaminen, jossa jatketaan
toisen tapaamisen raportin lukemisella ja käydään kysymyskierros; missä
mennään? Mietitään myös, mikä on muuttunut saavutetun tuloksen myötä? Mitä
hyvää tavoitteen ratkaiseminen on tuonut?
-
On
silti myös jatkettava vastuuttamista ja varautumista takapakkeihin.. miten
toimitaan jatkossa, jos ongelma uusiutuu? Mitä siitä seuraa asianosaisille?
-
On
tehtävä ns. turvallisuussuunnitelma takapakkeja varten; sisältää keinot, mitä
tehdään ongelman uusiuduttua; jokaisella läsnä olevalla on omat keinonsa,
joista puhutaan viimeisellä tapaamiskerralla.
-
Viimeisessä
tapaamisessa tärkeää on kiittäminen yhteistyöstä, avoimuus, ehkä palkitseminen yhteisellä
mehu/kahvihetkellä.
-
Ansionjakoà osoitettaan kiitos vanhemmille:
Ilman teidän asiantuntemusta emme olisi näitä ongelmia saaneet ratkaistuiksi J
YDINKOHTIA…
-
Luottamus
syntyy tasavertaisella suhtautumisella kaikkiin; kaikki olemme täällä, jotta
pääsisimme yhteiseen tavoitteeseen
-
Kuunteleminen;
kuulluksi tuleminen
-
Lopputulos
syntyy vuorovaikutuksessa, kuin keinot myös; valmiita vastauksia ei ole
etukäteen..TÄRKEÄ!
-
Tavoiteaikaa
ei ole, mutta muuttuneeseen lopputulokseen pyritään.
-
Tapaaminen
on luova prosessi, johon on uskallettava heittäytyä
-
Se
edellyttää ainoastaan rohkeutta tulla, epäonnistuakin, mutta ennen kaikkea
luottamusta hyvään huonossakin tilanteessa. Uskoa ei saa menettää; epävarmuuden
sietämistä
-
Aitoa
dialogia
-
tasa-arvoista
-
sitoutumista
-
kompromissien
tekemistä; kompromissi ei ole häviämistä
”If you change the name you change the game”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti